Se on aika hieno, käykää katsomassa!

Esillepano on tietenkin ylläpitävien graafisten jättiläisten luomus, siitä en voi millään ottaa kunniaa. Mielipiteeni tietenkin painoi jonkin verran suunnittelu- ja konseptointivaiheessa.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun osallistun minkään näin visuaalisen verkkosivun suunnitteluun. Aiemmin kaikkia projektejani on vetänyt teksti, fontit ja värit. Paras esimerkki lienee tämä MediaKammosen blogin leiska.

Parta&linssit on koodattu Wordpressin alustalle, versiona on 2.9.2.

Kuten todettu, ulkoasu ja sivun suhteet on keksinyt Jarkko, joten en valitettavasti voi laittaa themeä julkiseen jakoon edes ilman bannerin kuvaa. Tosin eihän tuo mikään erinomaisen monimutkainen rakennelma ole: 4 diviä leijumassa keskitetyllä kaistalla. Musta taustaväri on itse asiassa laatikoiden reunuksilla toteutettuja.

Minunkin suosimani oranssin, valkoisen ja mustan sekoituksen keksivät muuten valokuvaajat itse. Lienee muotiväri. Vahva väritys antaa vahvaa kontrastia käyttäville kuville mukavasti lisää värikkyyttä. Se on tietenkin se tärkein seikka ulkoasussa.

On ollut erinomaisen opettavainen kokemus tämäkin. Täytyypä toivoa, etteivät onnistu pilaamaan saittia huonoilla kuvilla. :P

Suunnittelin uuden koulutussisällön tilaisuutta varten. Materiaalissa löivät kättä luento sosiaalisesta mediasta, sen määrittelystä ja merkityksestä, sekä työpaja, jossa sovelsimme organisaatioiden hallintaa ja strategista ajattelua.

Tavoitteena oli tuputtaa työntekijätasolle pomomaista ajattelua omista voimavaroista ja oman työn hallinnasta. Tätä olisin itsekin voinut käyttää mediakasvatusprojekteissani. Nimittäin projektityyppinen järjestöduuni on aika kaukana siitä, mitä yliopistossa tällä hetkellä opetetaan – substanssia löytyy, muttei käytännön työkaluja sen jalostamiseksi toimintaan. Ehkä tässä on juuri se ammattikorkean ja yliopiston ero, ja se ero on oikeassa elämässä valitettavasti AMK:n eduksi, vaikka järjestökenttä tuntuu vetävän suunnittelupuolelle lähinnä maistereita.

Noh, sen enempää laajempaan koulutusfilosofiseen ajatteluun menemättä, sosiaalisen median setti oli erittäin kiva vetää. Pohjaksi otin strategiapuolelta resurssipohjaisen ajattelun, jossa organisaatio tunnistetaan nipuksi erilaisia voimavaroja. Nämä voimavarat sitten valjastetaan toimimaan määritellyn tavoitteen saavuttamiseksi.

Tämä oli sopiva käytännönläheinen tapa mieltää se oma työpaikka organisaatioksi. Moni tunnustikin, ettei ollut ikinä ajatellut olevansa resurssi organisaatiossa (inhmillisesti ajateltuna tietenkin). Oman ajan riittävyyttä oli kuitenkin pohdittu, eli nyt löysimme ajatuksille sanat hallintotieteestä.

Aikaa annetiin 3,5 tuntia, jonka käytimme minuutilleen. Keskustelua olisi saanut olla enemmänkin, ja noihin palveluihin saisi kiinnitettyä enemmänkin aikaa – esim. koko päivän.

Laitan oheen tapahtuman luurangon ja aikataulun. Lopullinen tilaisuus sujui suht hyvin raameissa, mutta noin pitkässä koulutuksessa tulee aina joitain heittoja.

Lopuksi vielä huhtikuun puolivälissä julkaistu erinomainen johdatus mediaan järjestötyössä.
SLU:n Urheilun sähköinen media 2.0 (linkki tiedotteeseen). Tuota kannattaa lukea muidenkin järjestötyyppien, kuin urheiluseurojen.

SOSIAALINEN MEDIA

Luento (60 minuuttia):
- Sosiaalisen median määrittely, käyttäjän valta
- Miten niin sosiaalinen media? Mitä on se epäsosiaalinen media?
- Käyttäjät ja palveluihin kuluva aika
- Suosituimmat palvelut, käyttötarkoitus, mahdollisuuksia ja esimerkkejä
some-projekteista
- Mihin sosiaalisen median käyttäjä on menossa? Trendejä ja tulevaisuutta.

SoMe käytännössä:
- Mihin itse käytän viestintää, mediaa ja sosiaalista mediaa? – ryhmiin
jakautuminen, tutustumiskeskustelu parin kanssa (15 minuuttia)
- Miten eri palvelut toimivat, mihin niitä käytännössä käytetään? – demo
ja tutustuminen ryhmässä (30 minuuttia)
- Tauko ja taukoaivojumppa (10 min)

Sosiaalisen median strategia
- Strateginen ajattelu ja sen soveltaminen – luento (15 minuuttia)
- Tehtävä: Mihin käytän viestintää työssäni, mihin haluaisin käyttää
sitä? (15 minuuttia)
- Taukoaivojumppa (5 min)
- Tehtävä: Oman organisaationi rakenne, oma paikkani siinä (15 minuuttia)
- Tehtävä: Resurssien tunnistaminen itsessä ja yhteisössä (15 minuuttia)
- Valmiina: Sosiaalisen median strategiani, miten voisin käyttää somea
omassa työssäni / työpaikallani? (15 minuuttia)
- Loppukeskustelu ja työskentelyn purku (15 minuuttia)

RIPE@2010 on saanut verkkosivut osoitteeseen www.RIPEat.org. Hinku olisi ollut hoitaa homma kotiin myös muualla sosiaalisessa mediassa. Nyt kasasimme vain tietokannan, joka sisältää aiempien vuosien konferenssien artikkelit ja esitykset.

RIPE@2010 on toteutettu kokonaan Wordpressillä ja parilla plugilla. Pyynnöstä voin esitellä toteutusta tarkemminkin. Lyhyesti sanottuna olen pyrkinyt välttämään sitä, että tietokantaa tarvitsisi pitää yllä Wordpressin ylläpidosta.

Koko käyttöliittymän rungon perustaa TDO miniforms, jolla konferenssin osallistujat lähettävät oman artikkelinsa tietokantaan. TDO puolestaan ilmoittaa sähköpostiin, kun uusi artikkeli on saapunut. Artikkeli hyväksytään klikkaamalla sähköpostilinkkiä. Suht kätevää.

Näin se WP taipuu artikkelikirjastoksi. Mielenkiintoista olisi selvittää vielä, kuinka BuddyPress voisi palvella konferenssin osallistujia. Huikea ajatus olisi muokata kirjastotietokannasta täysmittainen akateeminen blogipalvelu!

Tietysti tahdon kysyä ennen tällaista spekulaatiota, että onko olemassa tarve luoda jälleen yksi salasanan taakse piilotettu sosiaalinen yhteisö…

Download now or preview on posterous

analysis_uusisuomi_teemu_kammonen.pdf (443 KB)

Posted via email from Mediamanagerit

Tietoturvapäivä-hankkeen kustantama keikka sisälsi neljä mediakasvatuksellista pelipajaa, joissa pohdimme 4.-6.-luokkalaisten kanssa pelien ikärajoja ja niiden syitä.

Powerpointiin ja videotykkiin tottuneena kouluttajana minulla oli hieman orientaatiovaikeuksia. Seinälle heijastettu kalvosarja on yllättävän hyvä katseenvangitsin. Nyt jouduin ottamaan tilan haltuuni vain omalla karismallani. Se ei ole 4.-luokkalaisten, juuri uimasta tulleiden, nuorten edessä kovin helppoa.

Kunnioitukseni opettajia kohtaan kasvoi tällä reissulla jälleen kerran. Alakoulun ope tarvitsee kokemukseni mukaan Zen-buddhistin hermot ja ylimaallisen voimakkaat äänihuulet.

Yllättäen tuostakin keikasta selvittiin, kiitos aktiivisten ja aiheesta kiinnostuneiden opettajien. Pääsin vielä Aamupostin juttuun – oikein kuvan kera! (Linkki AP:n teaseriin)

Lisää settiä Tietoturvakoulun sivuilta!

Molemmat esitykset on suunnattu ammattikasvattajille. Ennakkoilmoittautuminen on päättynyt.

Lisää infoa Tuunaa tuntisi! -messuista täältä. (10.2. klo 19 sivut olivat alhaalla tuntemattomasta syystä.)

Tämä on MediaKammosen verkkosivu. MediaKammonen on journalismin, mediakasvatuksen ja verkkojulkaisun ammattilainen. MediaKammonen on Teemu J. Kammonen.

Verkkojulkaisemisen aloitin silloin, kun www oli uusi ja kaduilla puhuttiin henkilökohtaisista kotisivuista. Ne olivat aikoja ne! Kissin chat, nolot vilkkuvat gif-grafiikat ja – ah – se ihan html-koodi. Onneksi ne ajat eivät koskaan enää palaa.

Journalisti minusta tuli, kun huomasin ettei kukaan Tampereen yliopiston henkilökunnasta ollut kiinnostunut viestinnän teoriaa opiskelevasta nuorukaisesta. Toimittajat saivat tuohon aikaan myös helpommin töitä ja enemmän liksaa. Tänään tilanne on kummallakin yhtä heikko, kiitos vuosikymmeniä jatkuneen journalismin murroksen.

Mediakasvattaja olen, sillä vapaaehtoistyöni nuorten nettiturvallisuuden parissa muuttui vuonna 2008 työksi. Mannerheimin Lastensuojeluliitto kaipasi mediakasvatukseen perehtynyttä kouluttajaa suunnittelemaan uusia tietoiskuja, ja minä töitä. 9 kuukautta myöhemmin MLL:n julkaisukokoelmaa koristi useita materiaaleja, joiden suunnitteluun, toimittamiseen ja käsikirjoitukseen olen osallistunut.

Tarjoan mielelläni tarkempia yksityiskohtia ammatillisesta elämästäni ja osaamisestani kiinnostuneille. Otan vastaan myös työtarjouksia. Älä siis pelkää ottaa yhteyttä!